KOMMUNISTI – Marxists

Kaikkien maiden proletaarit,

liittykää yhteen

KOMMUNISTI

JVs 8 (20)

ELOKUU

1926

TOIMITUS:

Lauri Letonmäki

Yrjö Sirola
V. Ojanen

K. M. Evä
J. A. Komu

SISÄLTÖ:

“Vasemmistolaisuuden” oikeisto-opportunistisesta rappeutumisesta puolueen

sisällä.

Puolueemme K.K:n ja K.K.K:n heinäkuun täysistunnon tuloksiin.
Neuvostojen toiminnasta.
Sosialismin rakentaminen ja luokkataistelun muodot.
Territoriaalijärjestelmä S.S.S.R:n aseellisena voimana.
Lahtarien valtio-oppinut “valtioelämän murroskaudelta”
Toisen asteen työkoulun opetussuunnitelman pääperusteista.

Kirj. S. Nuorteva.

Kirj J. Kohonen.

Kirj. K. M. Evä.

Lukutaidottomuuden poistaminen Neuvostoliitossa v:ksi 1933.

Kirj. J. Kohonen.
Neuvostovallan oikeus ja lait.
Karjalan sisävesien ja vesivoimalähteiden tutkimustyöt vuosina 1925 ja 1926.

Kirj. J. Virtanen.

Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä

PETROSKOISSA

KOMMUNISTI

on kuukauslehti,
komitean Luoteisbyroon Suomalainen sektsija; Leningrad,
Kommunistisen Puolueen Karjalan Aluepuoluekomitea, Petroskoi.
eateMecaqHbift
B.Kn.(o) h KapeJibCKH.vi OS.iacrHbiM KoMHreTOM B.K.n (6)

jota julkaisee Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Keskus-
ja Neuvostoliiton
(KoMMyHHer,
n3AaBae:vibi;i (Jjhhckoh ceKu,ne£i CeB. 3an. Biopo U.K.

).

„Kommunistin”

tarkoituksena on valaista suomenkielisille

iyelaisille ja
talonpojille Sosialististen Neuvosto-Tasavaltain Liiton alueella, erikoisesti Kar-
jalan Neuvostotasavallassa ja Inkerissa, seka Suomessa ja Amerikassa Venajan
vallankumouksen seka tyovaen ja talonpoikain
kansainvalisen vallankumous-
liikkeen kysymyksia.

„KommLinistin” toimittajina ovat

toverit Yrjo Sirola, K. M. Eva, Lauri
Letonmaki J. A. Komu ja V. Ojanen. Lehdessa selostavat puoluetoimintaa NKP:n
KK:n Luoteisbyroon Suomalaisen sektsijan ja NKP:n Karjalan Aluepuoluekomi-
tean toimitsijat. Kommunistisen internatsionaalen ja sen osastojen, mailman kom-
munistipuolueiden, toiminnasta kirjottavat niissa toimivat toverit. Suomen Kom-
munistisen Puolueen Keskuskomitean avulla seurataan Suomen asioita. Lehteen
tulevat kirjottamaan toverit: 0. V. Kuusinen, Edv. Gylling, Santeri Nuor-
teva, Kullervo Manner, A. Shottman, Leo Laukki, Otto Vilmi, Hanna Malm,
A, Taimi, Eino Rahja, J. A. Komu, J. E. Jarvisalo, T. Alavirta, A. Mantere,
J. Kohonen, J. K. Lehtinen, Pekka Paasonen, Santeri Makela, Jaakko Maki,
Kustaa Rovio, Toivo Antikainen, Ture Lehen, V.. Forsten, Heino Rautio,
T. Pottojev, A. Usenius,

1. Lassy, F. Klemola y. m.

Lehden levittamisesta huolehtii Kustannusosuuskunta Kirja. osot’e: W3Aa-
on
TeJibCTBO ,,KHpbH”
myoskin lehden toimituksen osote. Toimitussihteeri on tov. K. M. Eva. Karja-
lassa edustaa toimitusta tov. Lauri Letonmaki, os. KaprocH3,naT, neTpo3aBb,iCK,
nyuiKHHCKafl

JleHHH’rpafl, Hadepe/KHaa

>Kopeca,

n. M>

Se

4.

7.

T1LAUSHINNAT

x/i vuosikerta

kuukausi

Ulkomailla:

/uosikerta .

.

:

.

4 dollaria.
■
1

.:

sivu Rpl. 15(i: —,

ILMOITUSHINNAT:
•> sivua Rpl. 75:—, ]

‘

‘4 .sivua Rpl. 40 : —

ToveritI Nayttakaa «Kommunistia» tyolais-ja talonpoikaistovereil-

lenne. Keratkiia tilaajia ja levittakaa yksityisnumeroital

Tyovaenjarjestoja, varsinkin puolueosastoja,

kehotetaan kaikkialla aset-
tamaan asiamiehia ja „Kommunistin” komiteoita kokoamaan tilaajia ja levit-
tamaan lehtea. Missa ei ole jarjestoja, voivat yksityiset
ilmoittautua
asiamiehiksi.

toverit

KOMMUNISTI

V. 1926

15 p. Elokuuta

JM? 8 (20)

~Vasemmistoiaismiden u

sesta rappeutumisesta puolueen sisällä

”Jo ammoisista ajoista on maailmal-
le toitotettu, että vale on inhoittavaa,
vahingollista.”

‘

o

Puolueemme riveissä “vasemmisto”-
(“vasemmistolaisina”
uklonisteina
esiintyvien
tekijöinä)
syrjähyppyjen
huolimatta siitä ym-
poliittinen vale
märtävätkö he omassa käsityksessään
sisältyy siihen,
sen valeeksi
he ”vasemmisto”-lipun alla kul-
että
todellisuudessa menshevistis-
jettavat
toisella väri-
ten aatteiden tavalla tai
tettyä, “siivottua”, “uusittua” ja hun-
nutettua oikeistolaista lastia.

tai ei

tehneet

Tuollaisen valeen turmiollisuus puo-
lueen kannalta katsoen,
ja päinvastoin
sen sopivaisuus, mukavuus uklonisteil-
le, on siinä, että tuo poliittinen ,vale voi
kylvää
epäröintiä, synnyttää epäsel-
vyyttä ja vetää esille kysymyksiä sel-
laisten tovereiden mielessä,
jotka eivät
itselleen täysin selväksi
ole
tuon uklonin todellista olemus-
sen tai
ta: “Kuinka! Puolue syyttää menshe-
vististen aatteiden omaksumisesta nii-
tä,
ja puhuvat
meille kaikkein iskeväinpiä vallanku-
mouksellisia fraaseja? Onko se totuu-
den mukaista?..” Nojautuen tuollai-
siin herkkäuskoisiin
“vasern-
misto”-uklonistit mahdollisuuden esiin-
tyä aiheettomasti
ihmisen
“Kuinka! Te
ryhdillä
sanotte
olen miltei mensheviki,
vaikka en ole tehnyt muuta kuin syyt-
tänyt puoluetta opportunismista? Ku-
ka teitä voi uskoa?”

ja huudahtaa:
että

jotka vain

loukatun

puhuivat

saavat

jne.

jne.

Kuitenkin on bolshevistinen puolue
jo kasvanut ulos lapsenkääreistä. Puo-

lueen jäsenjoukko on jo oppinut eroit-
tamaan aatteen perusytimen. Paljailla
huudahduksilla ja viisasteluilla et sitä
Sen lisäksi on puolueellamme
“ota-”.
johdolla suoritetun vallanku-
Leninin
moustaistelun rikas historia,
joka tar-
joaa useampia kuin yhden esimerkin
”vasemmisto”-uklonistit
siitä kuinka
valuttivat vettä “oikeistolaisten” myl-
juoksuttivat suoraan “oikeis-
lyyn tai
ton” uomaan. Nämä esimerkit kuvaa-
loistavasti kuinka ehdollista
vat
jakaa uklonit “oikeis-
on muodollisesti
Eri
tolaisiin”
uklonien muodollinen erilaisuus ei
lai-
sulje pois, vaan päinvastoin
sinkaan
niin yhden kuin toisenkin
edellyttää
leninismistä poikkeavan uklonin sosi-
aalisen
sisällön ja poliittisen aatteen
tunnetun yhtäläisyyden.

ja “vasemmistolaisiin”.

Näitä esimerkkejä löytyy puolueen
historiassa jo ennen vallan proletariaa-
tille valtaamista. Selvin esimerkki sil-
tä kaudelta on
“bolsheviki-otsovis-
tit”. Erottautuen v. 1809 A. Bogda-
johdolla bolshevismin vasem-
novin
mistofraktsiaksi,
he muutamien vuo-
sien kuluttua joutuivat yhteiseen esiin-
likvi-
tymiseen oikeisto-menshevikien,
daattori-luopioiden (joista silloin Ple-
hanovkin eroittautui) kanssa leniniläi-
siä bolshevikkeja vastaan.

Esimerkkinä siltä kaudelta voidaan

esittää myös trotskismi
nikit”*)
ta “vasemmistolainen”

(“permanent-
tov. Trotski ja Parvus), joi-
tunnuslauseen-

*)

Jatkuvan

vallankumouksen teorialla

ratsastajat.

• 337 ■

eroitettu

“työväen hallitus” ei vähääkään
sa;
estänyt monien vuosien ajan käsikä-
dessä menshevikien kanssa taistele-
masta vastoin bolshevismia ja vastoin
leniniläistä tunnuslausetta:
“proleta-
vallanku-
riaatin
ja talonpoikaisten
mouksellis-demokraattinen diktatuuri”.
Kominternissä sattuneista viimeisis-
tä tapauksista antaa erinomaisen räi-
esimerkin Saksan Kommunisti-
keän
“äärimmäis-va-
puolueesta
semmistolainen” Korsih,
joka kohta
“karkasi” kaikkein julkeimpien oppor-
tunistien ja sosiali-heittiöiden leiriin.
Vihdoin antaa meille niin kutsutun
kehitys
“työläis-oppositsionin”
puo-
lueessamme
1921—1923) hyvin
selvän ja elävän esimerkin vasemmis-
tolaisuuden o ike i s t o-o pp o rt u-
nistisesta rappeutumises-
“Työläis-oppositsioni” ansaitsee
ta.
nyt mielenkiintoa ei ainoastaan
historiallisena
vaan
myöskin sen vuoksi, että “uuden oppo-
sitsionin”
vetivät esille tun-
nuslauseen
“kaikkien entisten ryh-
mien”, eikä niiden joukossa suinkaan
viimeisellä sijalla myöskin Shljapniko-
vin ja Medvedjevin “entisen ryhmän”
elävöittämisen.

esimerkkinä,

johtajat

(v.

esiintyi

“Työläis-oppositsioni”

v.
1921 väittelyssä Leniniä ja oppositsio-
nia vastaan noussutta valtavaa puolu-
een enemmistöä vastaan, esittäen jou-
kon
demagogisia, “vasemmistolaisia”
tunnuslauseita.
keskeisimpänä
Sen
tunnuslauseena oli syridikalistinen tun-
nuslause
teollisuuden
jättämisestä
“tuottajain edustajakokouksen käsiin”.
Kronstadtin tilanteessa, proletariaatin
ollessa hajonneisuusprosessin olosuh-
teissa, veti
“työläis-oppositsioni” sitä
paitsi esille vaatimuksen: ”% puolue-
komiteoiden jäsenistä tulee olla työläi-
siä”. Samalla ulvoi “työläis-opposit-
sioni” byrokratismia vastaan, eriarvoi-
suutta vastaan, spetsejä (ammattimie-
hiä)
tiedottomilla
joukoilla,
jotka silloin olivat suuressa

vastaan,

pelaten

«KOMMUNISTI

määrin pikkuporvarillisen luonnovoi-
maisuuden vaikutuksen alaisena.

ukloniksi.

diktatuurin

proletariaatin

Nyt on mitä tärkeintä muistaa tuota
sen alkuvaihetta
neppiin siirtymisen
Lenin
kaudelta.
ja hänen mukanaan
X puoluekokous silloin osoitti sen a-
Sen
narkosyndikalistiseksi
vaatimus
“teollisuus tuottajain e-
dustajakokoukselle”, merkitsi
puolu-
een johtavan aseman kieltämistä pro-
letariaatin diktatuurin järjestelmän ai-
itsenäisyyden
kana,
kieltämistä suhtautumisessa pikkupor-
ja samalla pro-
varillisiin “tuottajiin”,
letariaatin
kieltämistä.
tämä oli kuitenkin valettu “va-
Kaikki
tunnuslauseiden for-
semmistolaisten”
muun (muottiin), vaikka jo silloin oli
liiaksikin hyvin nähtävissä, että tämä
tekee “oikeisto-
“vasemmisto”-ukloni
kumarruksen” menshevikien puolelle.
Suotta ei Lenin XI puoluekokouksessa,
puhuessaan “kuularuiskutulesta” niitä
kohti, jotka pyrkivät muuttamaan puo-
lueen hetkellisen “perääntymisen”
pa-
niikkiseksi
paoksi, asettanut Shjapni-
riviin menshevikien
kovia
kanssa selittäen, että “puolueen kuu-
laruiskutuli” tietenkin tulee kohdistet-
tavaksi eri menettelytapoja ja muoto-
ja käyttäen niihin,
jotka ovat puolueen
ulkopuolella,
jotka ovat
puolueessa. Mahdotonta on kuitenkin
olla muistamatta, että juuri Lenin XI
puoluekokouksen edellä, selvästi käsit-
täen mihin shjlapnikovilaisuus kehit-
tyy, esitti Shjlapnikovin puolueesta e-
Leninin
roittamista.
vaatimuksesta
hyväksyi XI puoluekokous vielä erikoi-
sen päätöksen,
jonka mukaan KK yh-
dessä KKK:n kanssa voi % äänten
enemmistöllä
jäse-
nyydestään ja puoluees-
jäseniä,
ta
f r a k t s i o n i s t i s e 11 a
to i m i n-
nallaan rikkovat puolue-
kuria v a s t a a n . On erittäin hyö-
dyllistä muistaa
nyt nämä tosiasiat
“työläis-oppositsionin”
tä, siltä ajalta,

jolloin se vielä pyrki

kuin niihin,

eroittaa

jotka

K K ; n

samaan

e-

338

KOMMUNISTI

siintymään “vasemmistolaisena”
nina.

uklo-

Näiden tosiasiain jälkeen jo erotet-
ja Kominternistä osa
(Mjäsnikovin
lörpö-
internatsio-
itse asiassa jo

tiin NKP:sta (b)
“työläis-oppositsionista”
johtama “työläisryhmä”), joka,
tellen uuden ’’neljännen(!)
nalen” perustamisesta,
koputteli kaikkien Toisen Inter-
ja amsterdamilais-
natsi o n a 1 e n
johtajain eteisten ovilla. Toinen
ten
osa “työläis-oppositsionista”,
joka jäi
puolueeseen, piti yhä yhteyttä mjäsni-
kanssa, kuten usein kävi
kovilaisten
Keskusäänenkannattajan jul-
selville.
kaisemasta artikkelista (“Oikeistovaa-
“Pravda” viime
ra
tietä-
kesäk
vät mihin asti vieri ”työläis-oppositsio_
nin” puolueeseen jäänyt osa.

10 pltä N:o 156)

puolueessamme”,

lukijat

kapitalisteille,

Missä siintyy nyt sen vasemmisto-
ulkomai-
Kumarruksessa
laisuus?
konsessionerien
sille
kutsumisessa “tulemaan hallitsemaan”
Likvidaattorisessa
meitä.
sosialistiseen raken-
suhtautumisessa
nustyöhön maassamme. Hillittö-
mässä likvidaattoriudes-
s a Kominterniin nähden (esitys että
kommunistien tulee mennä sosialide-
“sosialistisiin” puoluei-
mokraattisiin,
todellakaan puutu enää mi-
siin,
ei
tään!).

Tuollainen ei ole enää “vasemmisto-
se on oikeistoin i-
menshevismiin

laisuutta”,
sinta,
työntävää likvidaattoriut-
t a .

i

i n

Maan sisällä se kiertämättä vie p o-
-1
i t t i s i
johtopäätelmiin pro-
letariaatin diktatuurin lik-
vidöimisesta, valmisteluun vallan luo-
vuttamiseksi porvaristolle poliittisen
demokratian tietä,
käsien
myöntämiseen menshevikeille ja es-er-
rille,
sekä myöskin konsessionerien
herruuteen
jne. Puolueen sisällä se
valmistaa maaperää tämän puolueen
1 i k v i d e e r a u k s e e n, hajottamal-
la sen “vapaasti” taisteleviin “ryhmit-

vapaiden

yhteenliittymistä

tyrniin”, “ryhmiin” ja fraktsioihin (joi-
tule viime tilalla ole-
den joukossa ei
vaa roolia pelaamaan ne,
jotka puol-
menshevi-
tavat
toien kanssa!). Tämä on puolueen ri-
veissä ennen kuulumatonta likvidaatto-
joka on tunkeutunut puoluee-
riutta,
seemme
“työ-
naamarin

”vasemmisto”-uklonin,
oppositsionin

alla.

Tätä

likvidaa ttoriutta vastaan on
velvollisuus
puolueellamme
julistaa
päättävä ja säälimätön
taistelu.

toverit

tavoin “oikeisto-uklonia”

Äskeisessä keskustelussa esiintyivät
suuntaamalla mitä

muutamat
purevimpia hyökkäyksiä “oikeisto-uk-
lonia vastaan puolueessamme, etsien
kaikiin
(et-
sien sitä sieltäkin, missä sitä ei ole ol-
lut). Kukaan ei voi kieltää ettei meil-
lä medjedeviläis-shljapnikovilaisen oh-
jelman muodossa
edessämme
kaikkein tyypillisin, kaik-
kein selvimmin kuvastuva
epäilemätön oikeisto-u k-
-lon i. Tämä ukloni sen lisäksi ei ol-
lut sattuma, sillä on historiallinen ikä,
sen kanssa taisteli päättävästi Lenin;
tämä ukloni antoi “pirskeitä” puolueen
ulkopuolisten keskuuteen
(mjäsniko-
vilaiset)

jne.

ole

Tämän vuoksi niiden tai noiden ryh-
mäläisten taholta tehdyt yritykset “ve-
tää kaikki entiset ryhmät
johtoonsa”,
vahingollisinta ja nähtävästi
tukevat
koko opportunismille selvää Shljapni-
kov-Medvedjevin
ohjelmaa, pyrkivät
ottamaan tuon opportunismin aatteelli-
seen suojelukseensa,
liittoutumaan sen
kanssa puolueen sisällä puoluetta vas-
taan (sillä mikäpä liitto ei
jo kel-
vale-”työläisten” oppositsionil-
paisi
le?!), —ja siksi kaikkien tämäntapais-
ten yritysten tulee saada v a s t a i s-
k u puolueelta

Lenin ei opettanut meitä opportunis-
tisten aatteiden salaamiseen puoluees-
sa. Lenin salli “toisin ajatelevien” uk-
lonistien jäädä puolueen sisälle, mutta

• 339 ■